Finland (EUR)
Etsitkö paperia uutta harrastusta tai seuraavaa projektiasi varten?
Olet saattanut paperia etsiessäsi törmätä itsellesi vieraisiin käsitteisiin. Mitä esimerkiksi käytännössä tarkoittaa, jos paperi on happovapaata? Entä mitä eroa on kuuma- ja kylmäpuristetulla paperilla? Me autamme sinua ja vastaamme kysymyksiisi!
Mitä paperin karheudella tarkoitetaan?
Kun puhutaan paperin karheudesta, tarkoitetaan sen pintarakennetta. Karheammassa paperissa on enemmän rakennetta ja sen pinta on epätasaisempi. Kyseessä onkin sileän paperin vastakohta. Termiä karheus käytetään yleensä, kun puhutaan vesiväripaperista, akryyli- ja öljymaalipaperista ja sekatekniikkaan käytettävästä paperista.
Mitä grammapaino ja pintapaino tarkoittavat?
Paperin paksuus ilmoitetaan sen painon mukaan. Oletko kenties nähnyt paperilehtiössä olevan grammapainomerkinnän? Jos painon ilmoitetaan olevan 200 g, se tarkoittaa käytännössä sitä, että neliömetri kyseistä paperia painaa 200 grammaa. Tulostinpaperina tyypillisesti käytetty paperi painaa yleensä 80 grammaa, ja on siis melko ohutta, kun taas vesiväripaperi (jonka tulee kestää paljon vettä) painaa yleensä noin 300 grammaa.
Mitä kuuma- ja kylmäpuristettu paperi tarkoittavat?
Näihin käsitteisiin törmää yleensä vesiväripaperia valittaessa. Jos paperin mainitaan olevan esimerkiksi kuumapuristettua, termi kertoo paperin valmistustavasta. Kyseinen paperi on puristettu kuumana, jonka avulla sen pinnasta on saatu sileä. Kylmäpuristettu paperi taas on puristettu kylmänä ja sen vuoksi paperin pinnassa on enemmän rakennetta. Paperista, joka on kaikkein karheapintaisinta, käytetään yleensä nimitystä ”rough”. Termi kuumapuristettu on englanniksi ”hot pressed” ja kylmäpuristettu taas ”cold pressed”.
Mitä tarkoittaa, että väri ei leviä paperilla eikä paperi päästä sitä läpi?
Paperi, jolla väri ei leviä, on pintakäsitelty niin, ettei se ime ja levitä mustetta eikä väri vuoda paperin kääntöpuolelle. Sitä käytetään esimerkiksi paperilehtiöissä ja muistikirjoissa, jotka soveltuvat erityisesti nestemäiselle musteelle, kuten täytekynille ja kuulakärkikynille. Termiä käytetään myös tussipapereista puhuttaessa. Olet todennäköisesti kohdannut ongelmia käyttäessäsi alkoholipohjaisia tusseja ja huopakyniä, jolloin väri on levinnyt paperille tai vuotanut paperin kääntöpuolelle. Tussien kanssa onkin hyvä käyttää väriä päästämätöntä paperia, joka on käsitelty niin, ettei se päästä väriä läpi.
Paperin läpinäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, että voit nähdä teoksesi heijastuvan paperin kääntöpuolella. Tällä ei siis tarkoiteta maalin valumista paperin läpi. Ohuempaa paperia käyttäessä tätä on vaikea välttää, sillä mitä ohuempaa käyttämäsi paperi on, sitä enemmän väri kuultaa läpi. Jos haluat käyttää läpinäkymätöntä paperia, suosittelemme sinua valitsemaan paperin, jonka grammapaino/pintapaino on suurempi.
Mitä on happovapaa paperi?
Happovapaa paperi on puhdistettu hapoista, minkä vuoksi paperi myös kestää pidempään. Jos paperi ei ole happovapaata, se saattaa ajan myötä alkaa kellastua ja haurastua. Jos haluat luoda pitkäikäisen, kehystettävän teoksen, on parasta valita happovapaa paperi.
Minkälainen paperi minun kannattaa valita teokselleni?
Valittavanasi on useita erilaisia papereita ja paperilehtiön nimi usein kertoo sen, mille tekniikalle se sopii parhaiten. Jos haluat lisää tietoja paperin valitsemisesta ja siitä, miksi jokin paperi sopii tietylle tekniikalle paremmin kuin toinen, suosittelemme lukemaan oppaamme aiheesta: Näin valitset teoksellesi oikean paperin.
Sweden (SEK)
Norway (NOK)
Denmark (DKK)
Ireland (EUR)
France (EUR)
Germany (EUR)
Netherlands (EUR)
UK (GBP)
Rest of EU (EUR)