Luo kirjan kansikuvitus

Hei Lisa! Olet suunnitellut useita kirjankansia. Miltä onnistuneen kirjan kansikuvituksen tulisi näyttää?

Tähän kysymykseen on hankala löytää yksiselitteistä vastausta! Kannen tulisi saada lukija kiinnostumaan teoksesta ja samanaikaisesti kertoa sen sisällöstä. Kansitaiteen ei tarvitse välttämättä ”olla kaunis” ollakseen toimiva. Joihinkin genreihin, kuten rikosromaaneihin ja ”feelgood-kirjoihin” kuuluvat teokset näyttävät tyypillisesti tietynlaisilta. Ja vaikka teoksen kannen kuva ei olisikaan sinua esteettisesti miellyttävä, tunnistat teostyypin kannen perusteella, mikä tekee kuvituksesta hyvän.

Suosin itse kansikuvia, joissa yhdistyvät kuvat ja melko suurella fontilla toteutettu teksti. Käytän myös mielelläni päällystämätöntä paperia ja pidän siitä, että kirjan kansi on värikäs, muttei liian hyökkäävä. Mielestäni myös paperin laadun ja sidontatyylin valinnalla on merkitystä. Kirjan kansikuvan pitää muodostaa yhtenäinen kokonaisuus, sillä sen tulee toimia myös digitaalisesti ja ehkä vain pienen kuvakkeen kokoisena!

Olet suunnitellut kansikuvan Hiromi Kawakamin teokseen Sensein salkku. Kerro, mitä mietit tätä kantta suunnitellessasi.

Kyseessä on seesteinen pieni rakkaustarina, jolle sopi melko riisuttu kansikuva. Halusin luoda jotain haurasta ja koskettavaa ja valmis kannen kuvitus onkin vähäeleinen ja symmetrinen. Halusin välittää japanilaisen vaikutelman alleviivaamatta sitä kuitenkaan liikaa. Kannen punainen puu onkin saanut inspiraationsa japanilaisesta puupiirroksesta. Fontti, jonka olen suunnitellut itse tietokoneella, on melko suoraviivainen ja kulmikas ja jälkikäteen mietittynä se kuvastaa ajatuksiani japanin kielestä ja sen kirjoitusmerkeistä. Olen itse opiskellut japanin kieltä, joten tämän teoksen kansi on erityisen lähellä sydäntäni.

Kerro hieman kollaasitekniikasta ja tavastasi käyttää sitä kirjan kansikuvituksissa.

Kollaasitekniikassa kuva luodaan erilaisilla materiaaleilla ja monenlaisia tekniikoita käyttäen. Kollaasissa voidaan käyttää esimerkiksi osiin leikattuja valokuvia, jotka on koottu yhteen uudeksi kuvaksi. Itse käytän enimmäkseen erilaisia pintoja, joista leikkaan omia kuvioita. Näitä voidaan käyttää joko kirjan kuvituskuvina tai kirjan kannessa. Esimerkkinä on eräs projektini, jossa käytin erilaisten ruukkujen kuvia. Selasin sanomalehtiä ja etsin kuvia, jotka sointuisivat hyvin työhön ja leikkasin kuvista pieniä ruukkuja ja astioita. Kuvion voi leikata vaikka sohvasta tai rapatusta seinästä otetusta kuvasta. Kun tiedät mitä etsit, löydät ideoita kaikkialta.

Miten kuvat tulisi asetella?

Itse pyrin aina tietynlaiseen tasapainoon ja harmoniaan. On vaikeaa antaa yksityiskohtaisia vinkkejä aiheesta, sillä kuvien asettelu on hyvin vaistonvaraista. Kuvitusta luodessa voi olla avuksi tulostaa työ välillä, jotta sitä on helpompi tarkastella kokonaisuutena. Tulosteesta voi huomata, mikäli kuvien asettelu keskittyy liikaa tiettyyn kohtaan tehden siitä raskaan tai jos kuvitusta ei ole keskitetty oikein. Kansikuvituksen suunnittelusta tekee mielenkiintoista kuvan ja tekstin yhteensovittaminen niin, että ne tasapainottavat toisiaan. Jos teksti sijoittuu enemmän kannen oikeaan reunaan, kuvan asettaminen vasempaan laitaan saa kansikuvan näyttämään tasapainoisemmalta.

Jos koet oman visiosi löytämisen hankalaksi, voit aloittaa käyttämällä klassista ruudukkojärjestelmää, kuten ”kolmanneksen sääntöä”, jossa koko pinta jaetaan kolmeen osaan pitkittäisillä ja poikittaisilla viivoilla ja sommittelun kannalta tärkeät kohteet sijoitetaan viivojen risteyskohtiin.

Miten asettelet kirjan kanteen tulevat tekstit?

Luon mielelläni kansikuvitusten tekstit käsin. Mielestäni käsin kirjoitettu teksti on elävämpi ja asettelun kannalta kiitollisempi, sillä taiteilija voi itse määrittää kirjainten koon ja sijainnin suhteessa toisiinsa, jolloin myös niiden välinen yhteys säilyy paremmin. Itse teksti muodostaakin omanlaisensa kuvan! Tästä on etua, etenkin jos olet luomassa kansikuvitusta kirjasarjalle, jonka osat ovat yleensä yhdessä, mutta joilla on erilaiset ja eripituiset nimikkeet. Ongelma on helppo ratkaista liittämällä tekstin osaksi kuvitusta ja käyttämällä käsin kirjoitettua tekstiä tietokoneen fontin sijaan.

Mistä löydät innoituksen töillesi?

Selailen paljon Pinterestiä, tallennan graafisesti mielenkiintoisia kuvia ja palaan usein selailemaan niitä uudestaan. On erityisen mukavaa tutustua toisten kansitaiteilijoiden luomuksiin ja inspiroitua kirjakaupassa teosten typografisista ratkaisuista sekä materiaalivalinnoista. Usein näkemäni ideat nousevatkin pintaan oikeanlaisen projektin osuessa kohdalle. Inspiroidun myös erityisesti Paul Gauguinin, Henri Matissen ja Tove Janssonin taiteesta. Myös erilaiset värit ovat usein luomistyön innoittajina ja kauniin väriyhdistelmän nähdessään sitä haluaa käyttää myös kirjan kuvitusta suunnitellessa. Myös kirja itsessään, sen tarina ja henkilöhahmot toimivat inspiraation lähteenä! Kirjan kantta suunnitellessa onkin mukavaa, että taiteilija voi aina tukeutua itse teokseen eikä luomista tarvitse aloittaa tyhjästä.

Miten lisäät kollaasitekniikkaa kirjan kansikuvaan?

Leikkaan kuvioita lehdistä tai kotoa löytyvistä värillisistä papereista joko käsin saksilla tai Photoshopin avulla tietokoneella. Käsin leikatut kuviot skannaan yksittäin ja yhdistän ne tietokoneella. En halua liimata osia kiinni toisiinsa, jolloin niitä ei voi enää irrottaa toisistaan. Tietokoneella voin vapaasti vaihdella eri osia, ja muuttaa niiden kokoa ja paikkaa. Toisinaan viimeistelen kuvan Photoshopilla ja tallennan sen läpinäkyvällä taustalla. Itse kirjan kannen luon aina InDesign-ohjelmalla, jolloin kuvat ja tekstit löytävät lopullisen paikkansa.

Kun kirjoitan tekstit käsin, teen sen aina mustalla värillä ja mieluiten siveltimellä ja kalligrafiamusteella tai jollakin hyvälaatuisella tussikynällä. Sitten skannaan tekstin tietokoneelle ja muutan sen bittikarttatiedostoksi, jolloin saan säilytettyä käsin kirjoitetun tekstin tuntuman. Tämän jälkeen voin vaihtaa tekstin väriä InDesign-ohjelman avulla. En yleensä visualisoi lopullista työtä etukäteen vaan luon kuvitukset kokeilemalla. Olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että asiat ratkeavat aina tekemällä. Kuvien osia voi siirrellä ja muuttaa värejä, kunnes työ on valmis. Joskus asiat selkiytyvät yön yli nukuttua. Uskonkin, että suunnittelun avain on antaa toisinaan työn levätä hetken ja tarkastella sitä tuoreesta näkökulmasta. Yllättäen jokin eilen keskeneräiseltä vaikuttanut saattaakin näyttää tänään täydelliseltä.

Lisää Lisan suunnittelemia kirjankansia ja kuvituksia löydät osoitteesta lisabenk.se