Opas Stippling-tekniikkaan

Julia, millaisia materiaaleja käytät?

Teosten luomiseen käytän Rotring Rapidographin 0,1 millimetrin kynää Archesin vesiväripaperilla. Rotring Rapidograph on mustepatruunalla varustettu fineliner-kynä.

Vaihdettavat patruunat helpottavat työtä. Kynä koostuu kestävästä rungosta ja kromatusta kärjestä. Käyttämääni 0,1 millimetrin kärkeen on mahdollista valita myös erikokoinen kärki omien toiveiden mukaan. Itse kuitenkin lisään teoksiini realismia käyttämällä Rotring Rapidographin ohuinta kärkeä.

Miksi olet päättänyt työskennellä tämän tekniikan kanssa?

Käytän Stippling-tekniikkaa luodakseni teoksilleni mahdollisimman suurta realismia sekä valon ja varjojen välistä suhdetta. Stippling on mielestäni kutkuttava käsite, koska sen sijaan, että piirtäisit esimerkiksi ympyrän yhdellä liikkeellä, piirrät ympyrän piirtämällä pisteet ja luomalla näin illuusion ympyrästä. Tekniikan ansiosta katsoja voi täyttää aukot ja luoda kokonaisen kuvan aiheesta. Mitä kauemmalta etäisyydeltä katsot teosta, sitä realistisemmalta se näyttää. Toisinaan taas yksittäisiä pisteitä ei ole mahdollista havaita, jos et tarkkaile teosta tarpeeksi läheltä.

Kuinka teos luodaan askel askeleelta?

Kun aloitat työn luomisen tällä tekniikalla, voit tehdä sen useilla eri tavoilla. Kun sinulla on luonnos tai käsitys siitä, mitä haluat tehdä, voit aloittaa teoksen "laiduntamisen" osa osalta. Tämä on ehkä helpoin tapa aloittaa, varsinkin jos käytät "grid-menetelmää". Grid-menetelmässä on kyse piirtämisestä ruudukon avulla, jotta saat piirrokselle oikeat mittasuhteet.

Teoksia luodessani aloitan yleensä tunnistamalla piirustuksen kirkkaimman osan, niin sanotun negatiivisen pinnan, joka on pinta suuremmalla pinnalla. Stippling luo enemmän vaikutusta riippuen siitä, kuinka paljon negatiivista pintaa jätät. Mitä enemmän pisteitä käytät ja mitä tiheämpi niiden sijoittelu on, sitä enemmän vähennät teoksen kontrastia. Kun käytät vähemmän pisteitä, eli negatiivista pintaa jää teokseen enemmän, sitä kirkkaampana ja näkyvämpänä tämä pinta havaitaan.

Sijoitan pisteet riveihin ja kerroksiin. Sijoitan yleensä pisteet kahden sarakkeen tavoin, kunnes koko alue, jonka aion piirtää, on peitetty pisteiden luomalla kerroksella. Piirrän yleensä noin 2–3 kerrosta pisteitä kaikkein kirkkaimpiin osiin. Sitten "rakennan" pisteiden päälle luodakseni tummempia osia. Mitä enemmän kerroksia – sitä tummemmaksi piirros muuttuu. Prosessi on hidas ja järjestelmällinen, mutta itse uskon, että se antaa enemmän kontrollia työn kehittämiseen sekä erittäin sileän ja tasaisen pinnan.

Muita vinkkejä?

Kun haluat luoda tekstuuria Stippling-tekniikkaan, on tärkeää tunnistaa, missä kuvittelet valon laskeutuvan piirtämääsi kohteeseen. Tekstuuri luodaan korostamalla negatiivista pintaa piirtämällä useampia pisteitä, luoden illuusion varjosta. Piirustuksessa, jossa on enemmän pisteitä ja vähemmän negatiivista pintaa, katsotaan yleensä olevan korkeampi tekstuuri.

Jos haluat piirtää maiseman tai luoda taideteokseen perspektiiviä, voit ajatella, että se, mikä katsojan tulisi nähdä lähempänä, tulisi piirtää terävämmin kuin se, mikä puolestaan tulisi nähdä teoksen taustana.

Stipplingin pohjan valinnassa on itse asiassa rajattomasti vaihtoehtoja. Kuten aiemmin mainitsin, piirrän itse Archesin paperille. Se on erittäin paksua puuvillasta valmistettua paperia, jossa on paljon tekstuuria. Arches tarjoaa erilaisilla paksuuksilla ja tekstuureilla varustettuja papereita. Teoksissani pyrin realismiin, mutta myös "leutouteen", jolloin pisteet sulautuvat mielestäni hienosti siihen pintaan, jota työstän. Pisteet muuttuvat vähemmän näkyviksi yksittäisinä yksikköinä, jos et katso niitä läheltä. Jos kuitenkin haluat luoda teoksia suurella tarkkuudella ja terävyydellä, sileämpi paperi voi olla tällöin parempi valinta Stippling-tekniikan pinnaksi.