Petra Oravakangas - Yksi Pen Store Talents 2023 -kilpailun voittajista.
Kuinka Petra onnistui luomaan upean teoksensa kahdeksan täysin sattumanvaraisesti valitun kynän avulla? Tässä haastattelussa tutustumme hänen luovaan prosessiinsa ja kuinka hän eteni ideasta lopputulokseen.
Hei Petra! Kerro hieman itsestäsi
Olen Petra Oravakangas, 29-vuotias kuvittaja Lahdesta! Minulla on graafisen suunnittelun AMK-tutkinto, mutta kuvituksen ohella olen kiinnostunut monesta muustakin taiteenalasta: perinteisestä öljy- ja temperamaalauksesta, taidegrafiikasta, kirjansidonnasta, keramiikasta, hiljattain sain käsiini jopa tatuointikoneen, jotta pääsen kokeilemaan myös tatuoimista.
Kuinka kuulit kilpailusta ja mikä oli ensireaktiosi kun näit sen?
Kuulin kilpailusta ystävältä, ja olin heti kiinnostunut vaikkakin myös hiukan peloissani. Piirtäjänä pysyttelen mielelläni omalla mukavuusalueellani – värikynät ovat olleet päätekniikkani jo vuosia, enkä mielelläni yhdistele niiden kanssa muita tekniikoita kuten tusseja. Mutta minulla oli hieman vapaa-aikaa, ja halusin kokeilla osallistumista.
Mikä oli ensireaktiosi, kun näit kilpailupakkauksesi kynät?
Rehellisesti sanottuna, en ollut tyytyväinen! Valitsen yleensä murrettuja, tummia ja maanläheisiä värejä, ja olin aluksi vähintäänkin hämmentynyt nähdessäni kilpailupakkauksessa neonkeltaisen, kirkkaan turkoosin ja vaaleanpunaisen.
Olivatko kaikki kynät sinulle entuudestaan tuttuja? Jos eivät, kuinka tutustuit kyniin?
Tasan puolet kynistä olivat minulle tuttuja – Faber-Castellin kynät ovat tärkeä osa tarvikevarastoani, ja olen aikaisemmin käyttänyt luonnosvihkoissani myös Pigman Microneita, Sharpieita sekä Promarkereita.
Aluksi kokeilin kaikkia kyniä yksinään valkoiselle paperille nähdäkseni saamani väripaletin. Sen jälkeen testasin värejä sekaisin nähdäkseni myös miten ne sekoittuvat toisiinsa. Myöhemmin kokeilin kyniä myös sävytetyille alustoille, kuten pastellipapereille, mutta tajusin väripaletin toimivan parhaiten puhtaalla valkoisella paperilla. Lisäksi halusin nähdä, kuinka tasainen tai karkea tekstuuri on mahdollista saada aikaan väri-, metalli- ja vesivärikynillä.
Voitko kertoa hieman teoksestasi? Mikä on inspiraatiosi aiheen taustalla?
Kävin läpi “hyvien referenssikuvien” kansioni, jota usein teen, kun ideointi tuntuu erityisen vaikealta. Olen (sur)realistiseen tyyliin taipuvainen kuvittaja, ja tuntui aluksi vaikealta yhdistää kirkas väripaletti mihinkään ideaan. Olin kaukana mukavuusalueeltani.
Referenssikansiooni olen tallentanut paljon kuvia ilmeikkäistä eläimistä, ja löysinkin kuvan italianvinttikoirasta, jolla oli valtavat, ihmismäiset silmät, ja jokin kuvassa vain tuntui oikealta. Koiran ilme oli niin toiveikas mutta hiukan hermostunut, ja juuri samalta minusta itsestänikin tuntui kilpailun suhteen.
Kerro prosessistasi alusta loppuun, ideasta valmiiseen työhön.
Kun olin päätynyt vinttikoira-aiheeseen, hylkäsin heti ajatukset realistisesta väripaletista. Kyniä testatessani olin todella vaikuttunut neon-Sharpien kirkkaudesta, ja halusin tehdä siitä kuvitukseni tähden. Käytän usein vastavärejä töissäni – suosikkini ovat sininen ja oranssi – mutta nyt minulla oli mahdollisuus kokeilla violettia ja keltaista. Joten päätin värittää koiran violetilla (ja vaaleanpunaisella), ja kasvattaa sen selkään neonkeltaiset siivet piristämään. Näin keksin myös nimen kuvitukselle – Here comes the sun (Täältä tulee aurinko)!
En ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt metallivärikyniä, ja olinkin vaikuttunut Super Ferbyn pehmeydestä. Se sekoittui esimerkiksi Faber-Castellin vaaleanpunaiseen värikynään vaivattomasti, ja turkin tekstuurin luominen violetilla oli hauskaa. Juuri näiden kahden sävyn sattuminen samaan pakettiin oli onnekasta, sillä läheskään kaikki violetit ja pinkit eivät sovi yhteen.
Saadakseni neonkeltaisiin siipiin syvyyttä, väritin alle kevyesti violettia ja pinkkiä ennen tussin lisäämistä. Koska olin jo aluksi testannut kaikkia värejä yhdessä, tiesin neonkeltaisen ja violetin synnyttävän silmiinpistävän oranssin sävyn, joka saisi siivet nousemaan esiin kuvituksesta.
Jotta saisin kaiken irti vastaväripaletistani, väritin myös taustan vaaleanharmaan Promarkerin päälle keltaista Derwent-vesivärikynää. Tiesin saavani hyvän taustavärin näillä kahdella kynällä, koska molemmilla sai aikaan hyvin tasaista jälkeä.
Tombow’n tussin turkoosi sävy oli myös upea, mutta en halunnut sen kirkkauden kilpailevan neonkeltaisen kanssa – siksi käytin sitä yksinään ainoastaan koiran silmissä, jotta katsojan huomio kiinnittyisi vinttikoiran ilmeeseen. Yhdessä violetin kanssa käytin turkoosia myös surullisessa, pienessä sadepilvessä sekä sadepisaroissa.
Minulla on ollut monia mustia maalitusseja, mutta Pilot Pintor yllätti silti peittävyydellään ja tasaisella viimeistelyllään. Se oli siksi ilmiselvä valinta raskaaseen, mustaan varjoon, joka toimii kontrastina kuvituksen kirkkaalle valonlähteelle eli neonkeltaiselle. Jotta koiran turkin tekstuuri sopisi yhteen varjon kanssa, käytin Pigman Micron -tussia mustiin yksityiskohtiin. Olin käyttänyt Micronin tusseja ennenkin, ja tiesin sen olevan täydellinen valinta turkin, kasvojen ja pilven tarkkoja ja teräviä yksityiskohtia varten.
Mikä oli suurin haasteesi kilpailun aikana?
Itseluottamuksen puute kalvaa aina mieltäni, varsinkin silloin kun olen kokeilemassa jotakin uutta, ja tiedän myös muiden mahdollisesti näkevän lopputuloksen. Prosessin aikana epäilin useasti valitsemaani aihettani ja tapaani käyttää saamiani värejä – aionko oikeasti lähettää kilpailuun violetin koiran takamuksen?
Onko sinulla neuvoja niille, jotka ovat jumissa eivätkä keksi mitä tekisivät seuraavaksi?
Tämän prosessin aikana opin, että voin jäädä mukavuusalueelleni, mutta myös samaan aikaan poistua sieltä. Valitsin turvallisen ja tutun aiheen, mutta toteutin sen epätavallisella väripaletilla, jollaista en olisi koskaan laittanut kasaan kilpailun ulkopuolella. Tämä neuvo voisi toimia myös toisin päin: voisin valita jonkin uuden ja vieraan aiheen, mutta toteuttaa sen pomminvarmalla suosikkiväripaletillani.
Aiotko käyttää mitään näistä kynistä tulevaisuudessa?
Mustan Pilot Pintorin maalitussin aion ostaa uudelleen, ja pehmeät Super Ferbyn metallivärikynät kiinnostavat myös. Ensimmäisenä aion kuitenkin hankkia lisää Sharpien neontusseja kirkastamaan elämääni.
Mikä oli ensireaktiosi, kun kuulit voitostasi?
Olin tietenkin selannut Instagramista muiden kilpailuun osallistuneiden töitä, enkä tuntenut oloani itsevarmaksi. Muilla taiteilijoilla oli niin uniikkeja ideoita ja yksityiskohtaisia, monimutkaisia teoksia – jotkut heistä piirsivät jopa taustan kuviinsa! Joten olin vähintäänkin ymmälläni (mutta otettu!) kuullessani jaetusta toisesta sijasta.
Mitä aiot ostaa voittorahoilla?
Itseasiassa olen jo voittorahani käyttänyt! Maalatessani öljyväreillä suosin pohjustamatonta pellavaa pohjustetun puuvillan sijasta, mutta tällaisia maalauspohjia on melko vaikeaa löytää (ainakaan kohtuulliseen hintaan). Joten löytäessäni Pen Storen sivuilta pohjustamattomia pellavapohjia tiesin heti ostavani niitä useassa eri koossa. Suunnitelmani on tehdä sarja maalauksia, joita voisin joskus esitellä ehkäpä jossakin taidenäyttelyssä!
Petra Oravakangas
@petraoravakangas